Tässäpä todellinen pulmaklassikko: joen ylitys vuohen, suden ja kaalinpään kanssa.
Olet palaamassa kotiin retkeltä. Jostakin tuntemattomasta syystä mukanasi on kaalinpää sekä vuohi ja susi. Matkalla sinun on ylitettävä joki soutuveneellä. Kaali ja eläimet on myös tuotava mukana. Vene on kuitenkin pieni ja siihen mahtuu soutajan lisäksi vain yksi asia kerrallaan, joten edessä on useampi edestakainen soutureissu joen yli.
Vuohta ja kaalinpäätä ei voi jättää hetkeksikään kahden samalle rannalle tai vuohi pistelee kaalin poskeensa. Vastaavasti vuohta ja sutta ei voi jättää kaksin, tai susi syö vuohen.
Miten saat kuljetettua kaikki joen yli?
4. maaliskuuta 2010
25. helmikuuta 2010
Vapaus tai kuolema
Kuninkaan vankityrmässä on jälleen täyttä. Kuningas päättää mestata osan vangeista ja vapauttaa loput. Valinta tehdään sattumanvaraisesti. Kulhoon laitetaan kaksi paperilappua. Toisessa lukee "vapaus" ja toisessa "kuolema". Kukin vanki saa vuorollaan valita kulhosta toisen lapun ja lukea mitä lapussa lukee. Sen jälkeen kuningas itse tarkistaa asian ja käskee vartijat joko vapauttamaan tai mestaamaan vangin.
Eräs vangeista on erityisen vihattu ja yksi vartijoista vaihtaa hänen kohdallaan molemmat laput samanlaisiksi, joissa lukee "kuolema". Vanki arvaakin, että näin tulee käymään. Hänellä ei ole kuitenkaan muuta vaihtoehtoa kuin nostaa lappu kulhosta. Hän katsoo lappua ja näkee, että siinä lukee "kuolema".
Miten vanki voi selvitä tilanteesta hengissä?
Eräs vangeista on erityisen vihattu ja yksi vartijoista vaihtaa hänen kohdallaan molemmat laput samanlaisiksi, joissa lukee "kuolema". Vanki arvaakin, että näin tulee käymään. Hänellä ei ole kuitenkaan muuta vaihtoehtoa kuin nostaa lappu kulhosta. Hän katsoo lappua ja näkee, että siinä lukee "kuolema".
Miten vanki voi selvitä tilanteesta hengissä?
Vangin on parasta nielaista lappu nopeasti. Kuningas ottaa kulhosta toisen lapun, jossa lukee "kuolema", ja päättelee, että syödyssä lapussa luki "vapaus".
18. helmikuuta 2010
Vaarallisia salaisuuksia
Olet saanut haltuusi salaista tietoa vieraan planeetan asukkaiden ja maan suurimpien maiden hallitusten yhteisestä salaliitosta ihmiskuntaa vastaan. Haluaisit lähettää asiaan liittyviä muistiinpanoja ystävällesi toiselle paikkakunnalle. Et kuitenkaan luota postiin tai kuriiriin. Pelkäät, että jos lähetät muistiinpanot tavallisessa kirjeessä, tiedot joutuvat vääriin käsiin.
Sinulla on pieni lukittava laatikko, jossa uskaltaisit lähettää muistiinpanosi. Laatikon voi lukita yhdellä tai useammalla lukolla. Lisäksi sinulla on kokoelma lukkoja ja niihin sopivia avaimia, samoin ystävälläsi. Teillä ei kuitenkaan ole samanlaisia lukkoja tai avaimia.
Millä tavalla voit lähettää muistiinpanot ystävällesi niin, että kukaan muu ei voi lukea niitä matkalla?
Sinulla on pieni lukittava laatikko, jossa uskaltaisit lähettää muistiinpanosi. Laatikon voi lukita yhdellä tai useammalla lukolla. Lisäksi sinulla on kokoelma lukkoja ja niihin sopivia avaimia, samoin ystävälläsi. Teillä ei kuitenkaan ole samanlaisia lukkoja tai avaimia.
Millä tavalla voit lähettää muistiinpanot ystävällesi niin, että kukaan muu ei voi lukea niitä matkalla?
Laita ihmiskunnan tuhoa ennustavat muistiinpanosi laatikkoon ja lukitse se jollakin lukolla. Lähetä laatikko ystävällesi. Ystäväsi ei saa laatikkoa auki mutta hän voi lukita laatikon sinun lukkosi lisäksi yhdellä omista lukoistaan. Sitten hän lähettää laatikon takaisin sinulle. Kun näet ystäväsi lukinneen laatikon omalla lukollaan, voit avata oman lukkosi ja lähettää laatikon jälleen ystävällesi.
11. helmikuuta 2010
2 = 1
Tässä todistus sille, että kaksi on yhtä kuin yksi. Vai onko sittenkään? Mikä todistuksessa menee pieleen?
a = b
aa = ab
aa - bb = ab - bb
(a + b)(a - b) = b(a - b)
a + b = b
a + a = a
2a = a
2 = 1
Koska a = b niin (a - b) = 0. Keskivaiheilla tehty jako (a - b):llä on nollalla jako, minkä tulosta ei ole määritelty. Siispä lopputulos ei ole oikein - onneksi.
4. helmikuuta 2010
Numeroita, numeroita, numeroita
Tässä muutama numeronäppäryyttä edellyttävä tehtävä. Miten seuraavat yhtälöt saadaan menemään oikein? Lisää oikeat symbolit: + - x /
A) 3 3 3 3 3 = 5
B) 4 4 4 4 4 = 5
C) 6 6 6 6 6 = 5
D) 7 7 7 7 7 = 5
E) 9 9 9 9 9 9 = 100
F) 10 10 10 10 10 = 99,9
A) 3 3 3 3 3 = 5
B) 4 4 4 4 4 = 5
C) 6 6 6 6 6 = 5
D) 7 7 7 7 7 = 5
E) 9 9 9 9 9 9 = 100
F) 10 10 10 10 10 = 99,9
Tässä muutama tapa saada yhtälöt kohdalleen. Muitakin vaihtoehtoja on löydettävissä. Muista, että laskusääntöjen mukaan kerto- ja jakolaskut lasketaan ennen yhteen- ja vähennyslaskuja. Sulkumerkit eivät olleet sallittujen symbolien joukossa.
A) 3 / 3 + 3 / 3 + 3 = 5
B) 4 / 4 + 4 + 4 - 4 = 5
C) 6 + 6 - 6 - 6 / 6 = 5
D) 7 - 7 / 7 - 7 / 7 = 5
E) 9 x 9 + 9 + 9 + 9 / 9 = 100
F) 10 x 10 - 10 / 10 / 10 = 99,9
A) 3 / 3 + 3 / 3 + 3 = 5
B) 4 / 4 + 4 + 4 - 4 = 5
C) 6 + 6 - 6 - 6 / 6 = 5
D) 7 - 7 / 7 - 7 / 7 = 5
E) 9 x 9 + 9 + 9 + 9 / 9 = 100
F) 10 x 10 - 10 / 10 / 10 = 99,9
28. tammikuuta 2010
Ajelulla
Ajat polkupyörällä kauppaan 10 km/h nopeutta. Palaat kotiin samaa reittiä ajaen 20 km/h. Mikä oli keskinopeutesi koko matkalta, kun kaupassa kulunutta aikaa ei lasketa?
Entä kuinka kovaa sinun tulisi ajaa paluumatka, jotta keskinopeus olisi 20 km/h?
Ensimmäisessä tapauksessa keskinopeus ei ole 15 km/h, sillä paluumatkaan kuluu lyhyempi aika. Kuvitellaan, että kauppa on 10 km päässä. Menomatkaan kuluu tunti ja paluumatkaan puoli tuntia, siis yhteensä tien päällä ollaan 1,5 h ja matkaa tulee 20 km, siis keskinopeus on 20 km / 1,5 h, eli noin 13,3 km/h.
Tämä tulos ei riipu matkasta. Jos kauppa onkin 6,6 km päässä, menomatkaan kuluu n. 0,66 tuntia ja paluumatkaan n. 0,33 tuntia, joten keskinopeus on jälleen 13,3 km/h.
Toisen kysymyksen vastaus voi olla yllättävämpi. Oletetaan matkaksi taas 10 km. Jos paluumatka poljettaisiin esim. 100 km/h, joka on ehkä useimmille jo hieman epärealistinen polkemisnopeus, tulisi paluumatkan kestoksi 0,1 h. Koko matkan keskinopeus olisi 20 km / 1,1 h eli noin 18,2 km/h. Kokeillaan nostaa paluumatkan nopeus 1000 km/h asti. Silloin matkan keskinopeus olisi 20 km / 1,01h eli noin 19,8 km/h.
Vaikka paluumatkan nopeutta kuinka nostetaan, se ei koskaan riitä nostamaan keskinopeutta 20 km/h asti. Kun nopeus kasvaa, myös paluumatkaan kuluva aika lyhenee ja vaikutus keskinopeuteen pienenee.
Tämä tulos ei riipu matkasta. Jos kauppa onkin 6,6 km päässä, menomatkaan kuluu n. 0,66 tuntia ja paluumatkaan n. 0,33 tuntia, joten keskinopeus on jälleen 13,3 km/h.
Toisen kysymyksen vastaus voi olla yllättävämpi. Oletetaan matkaksi taas 10 km. Jos paluumatka poljettaisiin esim. 100 km/h, joka on ehkä useimmille jo hieman epärealistinen polkemisnopeus, tulisi paluumatkan kestoksi 0,1 h. Koko matkan keskinopeus olisi 20 km / 1,1 h eli noin 18,2 km/h. Kokeillaan nostaa paluumatkan nopeus 1000 km/h asti. Silloin matkan keskinopeus olisi 20 km / 1,01h eli noin 19,8 km/h.
Vaikka paluumatkan nopeutta kuinka nostetaan, se ei koskaan riitä nostamaan keskinopeutta 20 km/h asti. Kun nopeus kasvaa, myös paluumatkaan kuluva aika lyhenee ja vaikutus keskinopeuteen pienenee.
21. tammikuuta 2010
Tyttöjä ja poikia
Eräässä maassa jokainen pariskunta haluaa tyttölapsen. Perinteeseen kuuluu, että lapsia tehdään niin kauan, kunnes perheeseen tulee ensimmäinen tyttö. Tytön saamisen jälkeen lasten tekeminen lopetetaan. Perheeseen voi siis kuulua yksi tyttö, tai yksi poika ja tyttö, tai kaksi poikaa ja tyttö, tai kolme poikaa ja tyttö jne.
Kun tämä tapa on jatkunut jo pitkään, kuinka paljon enemmän kyseisessä maassa on poikia/miehiä, kuin tyttöjä/naisia, eli mikä on sukupuolten välinen suhde?
Kun tämä tapa on jatkunut jo pitkään, kuinka paljon enemmän kyseisessä maassa on poikia/miehiä, kuin tyttöjä/naisia, eli mikä on sukupuolten välinen suhde?
Oletetaan ensinnäkin, että poika- ja tyttölapsen saaminen on yhtä todennäköistä. Kuvitellaan sitten esimerkinomaisesti, että pariskuntia on 80 ja he kaikki hankkivat lapsen. Ensimmäisenä vuonna syntyy keskimäärin 40 tyttöä ja 40 poikaa. Ne perheet, joissa on poika, ryhtyvät tekemään seuraavaa lasta. Toisena vuonna syntyy keskimäärin 20 tyttöä ja 20 poikaa. Sitä seuraavana vuonna 20 perhettä hankkii kolmannen lapsen, joista keskimäärin 10 on poikia ja 10 tyttöjä. Näin jatketaan, kunnes viimeisessäkin perheessä on tyttö.
Esimerkistä voidaan nähdä, että poikia ja tyttöjä syntyy keskimäärin yhtä paljon. Kutakin lasta hankittaessa todennäköisyys saada poika tai tyttö on yhtä suuri. Syntyvien lasten sukupuolten suhteeseen ei vaikuta se mitkä pariskunnat lapsia hankkivat tai kuinka monta kertaa.
Esimerkistä voidaan nähdä, että poikia ja tyttöjä syntyy keskimäärin yhtä paljon. Kutakin lasta hankittaessa todennäköisyys saada poika tai tyttö on yhtä suuri. Syntyvien lasten sukupuolten suhteeseen ei vaikuta se mitkä pariskunnat lapsia hankkivat tai kuinka monta kertaa.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)






